Etusivu / Vesitietopankki

Vesitietopankki

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on Ylä-Savon Vesi Oy:llä ja Iisalmen Vedellä?

Ylä-Savon Vesi Oy on kuntien omistama tukkuvesiyhtiö, jonka tehtävänä on hankkia, käsitellä ja toimittaa riittävällä paineella hyvälaatuista talousvettä osakaskuntien vesilaitosten verkostoihin ja vesitorneihin. Iisalmen Vesi puolestaan jakaa talousveden vesitornista Iisalmen kaupungin vedenkuluttajille. Muita Iisalmen Veden tehtäviä ovat mm. jäte-, sade- ja kuivatusvesien johtaminen sekä jäteveden puhdistaminen. Ylä-Savon Vesi Oy:n asiakkaita ovat Iisalmen Vesi, Lapinlahden Vesi Oy, Kiuruveden vesihuoltolaitos, Vieremän Lämpö ja Vesi Oy sekä Sonkajärven vesi- ja viemärilaitos. Ko. jakelulaitokset siis hankkivat puhtaan talousveden Ylä-Savon Vedeltä ja myyvät sen edelleen asiakkailleen, joita ovat tavalliset vedenkuluttajat ja erityiskuluttajat esim. teollisuuslaitokset ym.

Veden laatu

Mikä on veden kovuus Ylä-Savon Vesi Oy:n alueella?
Mikä on veden pH Ylä-Savon Vesi Oy:n alueella?
Lisätäänkö veteen klooria?
Miksi kylpyhuoneen kaakeleihin jää valkoisia läikkiä vedestä ja miten ne saadaan pois?
Paljonko verkostovedessä on fluoria?

Veden laadun tutkiminen

Missä laboratoriossa voi tutkituttaa veden laadun?

Häiriötilanteet

Mitä teen, jos hanasta tulee harmaata ja sameaa vettä?
Mitä teen, jos hanasta tulee ruosteisen näköistä vettä?
Mitä maksaa veden juoksuttaminen hanasta häiriötilanteiden aikana?
Mitä teen, jos epäilen vesijohtovuotoa?

Toiminta pohjavesialueilla

Pohjavesialueet
Pohjaveden suojelu
Voiko maalämpökaivon rakentaa pohjavesialueelle?
Mitä teen, jos havaitsen epätavallista toimintaa pohjavesialueella?

Mikä on veden kovuus Ylä-Savon Vesi Oy:n alueella?

  • Veden kovuus aiheutuu veteen liuenneesta kalsiumista ja magnesiumista. Kovuus ilmoitetaan joko saksalaisina asteina (˚dH) tai millimooleina litrassa (mmol/l).
  • Ylä-Savon Vesi Oy:n alueella ei ole yleensä tarpeen käyttää pehmennyssuoloja astianpesukoneissa. Noudata kuitenkin laitevalmistajan ohjeita.
  • Iisalmessa ja Lapinlahdella veden kovuus on keskimäärin 2,7 - 2,8 ˚dH eli vesi on pehmeää.
  • Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä veden kovuus on keskimäärin 2,2 - 2,3 ˚dH eli vesi on pehmeää.
  • Vieremällä veden kovuus on keskimäärin 2,1 ˚dH eli vesi on pehmeää.
  • Sukevalla ja Varpaisjärvellä veden kovuus on keskimäärin 1,1 – 1,3 ˚dH eli vesi on hyvin pehmeää.         
  • Veden kovuusasteikko (1 ˚dH = 0,18 mmol/l) :

0…2,1˚dH     Hyvin pehmeä
2,1…4,9˚dH  Pehmeä
4,9…9,8˚dH  Keskikova
9,8…21˚dH   Kova
Yli 21 ˚dH     Hyvin kova

Mikä on veden pH Ylä-Savon Vesi Oy:n alueella?

  • Iisalmessa, Lapinlahdella, Vieremällä ja Kiuruvedellä veden happamuus vaihtelee välillä 7,8 - 8 eli vesi on lievästi emäksistä.
  • Sonkajärvellä, Sukevalla ja Varpaisjärvellä veden happamuus vaihtelee välillä 7,6 -7,7 eli vesi on lievästi emäksistä.
  • Pohjavesien pH vaihtelee välillä 6,2 - 6,8. Vesijohtoveden pH säädetään esim. kalkkikivisuodatuksen avulla välille 7 – 8,5, jotta putkistot eivät syöpyisi.
  • Veden happamuusasteikko:   

veden pH sanallinen kuvaus
alle 7 hapan
7 neutraali
yli 7 emäksinen

  

Lisätäänkö veteen klooria?

  • Veden hygieenisyyden ja hyvän mikrobiologisen laadun varmistamiseksi osassa vedenkäsittelylaitoksista lähtevään veteen lisätään väkevyydeltään n. 1 % klooria. Laitoksilta lähtevässä vedessä on pieniä määriä ns. jäännösklooria 0,05 mg/l – 0,25 mg/l. Veden klooridesinfiointia tehdään Kyllikinrannan ja Kuusimäen laitoksilla Iisalmessa ja Karjumäen laitoksella Vieremällä (josta vesi menee Iisalmeen, Kiuruvedelle ja Vieremälle).

  

Miksi kylpyhuoneen kaakeleihin jää valkoisia läikkiä vedestä ja miten ne saadaan pois?

  • Kylpyhuoneen kaakeleihin voi kiinnittyä vedessä olevia metallisuoloja, jotka muodostavat vaikealiukoisia kalkkipitoisia saostumia. Myös keraamisilla pinnoilla seisonut saippuapitoinen vesi voi jättää jälkeensä kalkkisaippuaa.
  • Kalkkisaostumien kiinnittymistä voi ennalta ehkäistä pintojen huuhtelulla ja kuivaamisella esim. kumilastalla. Jos saostumia on päässyt muodostumaan, niistä pääsee eroon vahvasti happamilla kylpyhuoneeseen tarkoitetuilla puhdistusaineilla. Käsiteltävät pinnat on suositeltavaa kastella ennen happaman pesuliuoksen levittämistä. Puhdistuksen jälkeen pinnat huuhdellaan huolellisesti. Lopuksi kannattaa suorittaa pinnoille neutralointi heikosti emäksisellä pesuliuoksella.

 

Paljonko verkostovedessä on fluoria?

  • Suomessa vettä ei fluorata, vaan fluoria esiintyy pohjavedessä luonnostaan fluoridi-ioneina. Fluoridin määrä vaihtelee alueittain. Tyypillinen pitoisuus on alle 0,1 milligrammaa litrassa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 mukaan fluoridin suurin sallittu pitoisuus talousvedessä on 1,5 mg/l.
  • Ylä-Savon Vedellä veden laatua tutkitaan ottamalla näytteitä verkostosta. Taulukossa 1 on verkostoveden laatutietoja fluoridin osalta jakelualueittain vuonna 2017. 

Taulukko 1. Fluoridin määrä verkostovedessä jakelualueittain vuonna 2017.


  • Pieninä annoksina fluoridilla on hyviä terveysvaikutuksia. Kun juomaveden fluoridipitoisuus pysyy raja-arvon 1,5 mg/l puitteissa, edistää fluoridi hampaiden hyvinvointia ehkäisemällä niiden reikiintymistä. Jos raja-arvo ylitetään, aiheuttaa fluoridi muun muassa hampaiden fluoroosia. Jos fluoridin kokonaissaanti ylittää 6 mg päivässä, riski luuston fluoroosiolle kasvaa. Kokonaissaanti koostuu juomaveden, ravinnon ja hampaidenhoitotuotteiden sisältämästä fluorista. Suomessa kokonaissaanti on keskimäärin 0,6 mg päivässä.
  • Jos käytössäsi on oma kaivo, kannattaa sen fluoridipitoisuus selvittää Eviran hyväksymässä laboratoriossa (Evira.fi). Näin voit varmistua siitä, ettei vesi aiheuta haittaa terveydellesi.
  • Lähde: THL 2018. Fluoridi. [Viitattu 31.5.2018]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/fluoridi.

 

Missä laboratoriossa voi tutkituttaa veden laadun?

  • Ylä-Savon Vesi Oy:n veden laatua tutkitaan terveysviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lisää tietoa löytyy Veden laatu – osiosta.
  • Mikäli haluat tarkistuttaa itse kaivoveden tai kiinteistösi veden laadun, voit tehdä sen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymissä laboratorioissa. Laboratoriot löytyvät täältä.

  

Mitä teen, jos hanasta tulee harmaata ja sameaa vettä?

  • Veden harmaus ja sameus johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista. Veteen voi päästä ilmaa esim. vesijohtoverkoston korjaustöiden yhteydessä. Vesi kirkastuu astiassa seistessään melko nopeasti. Kuuma vesi on lähes aina sameaa.
  • Häiriö poistuu yleensä juoksuttamalla vettä reilusti hanasta. Ilma voi aiheuttaa kolinaa poistuessaan putkistosta. Mikäli tunninkaan veden juoksuttaminen ei poista ongelmaa, ota yhteyttä vesilaitokseen.

  

Mitä teen, jos hanasta tulee ruosteisen näköistä vettä?

  • Ruosteisen näköisen, samean tai ummehtuneen hajuisen veden aiheuttaa yleensä kiinteistön omista putkista tai kaupungin/kunnan yleisestä vesijohtoverkostosta peräisin olevien rauta- ja mangaanikerrostumien irtoaminen. Sakan irtoaminen johtuu yleensä siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus- tai muutostöiden vuoksi tai vesijohtoverkostossa on tapahtunut paineisku.
  • Veden sameus ja värjääntyminen ruskeaksi eivät periaatteessa ole terveydelle haitallista, mutta veden juomista kannattaa silti välttää kunnes vesi on taas kirkasta. Rauta- ja mangaanisakat vedessä voivat aiheuttaa vesihanojen ja pesukoneiden sihtien tukkeutumista ja lisäksi värjätä vaaleata pyykkiä.
  • Häiriö poistuu yleensä juoksuttamalla vettä reilusti hanasta. Mikäli tunninkaan veden juoksuttaminen ei poista ongelmaa, ota yhteyttä vesilaitokseen.

  

Mitä maksaa veden juoksuttaminen hanasta häiriötilanteiden aikana?

  • Veden juoksuttaminen hanasta ei aiheuta suurta lisää vesilaskuun, sillä yleensä 10 minuutin juoksuttaminen on jo riittävä ja siinä ajassa vettä menee noin 120 litraa eli 0,12 m3. Tämä tekee rahassa noin 0,43 – 0,60 €, kun hinnassa on mukana puhdas- ja jätevesimaksu sekä alv 24 %. Veden juoksuttaminen tunnin ajan hanasta maksaa vastaavasti 2,6 – 3,6 €, kun arvio on, että vettä menee hanasta maksimissaan 720 litraa tunnissa eli 0,72 m3 tunnissa.

  

Mitä teen, jos epäilen vesijohtovuotoa?

  • Vesijohtovuotoepäilystä tulee ilmoittaa ao. kunnan/kaupungin vesilaitoksen toimistoon virka-aikana ja muina aikoina päivystäjälle. Yhteystiedot löytyvät täältä.

  

Pohjavesialueet

  • N. 60 % suomalaisten käyttämästä vedestä on pohjavettä tai tekopohjavettä. Pohjavettä on arvioitu muodostuvan kaikilla pohjavesialueilla yhteensä n. 5,4 milj. m3/vrk. Tästä käytetään n. 0,7 milj. m3/vrk.
  • Pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, mutta ne ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella (n. kolmannes pohjavesialueista) ja vähiten Ahvenanmaalla sekä Pohjois- ja Etelä-Savon alueilla.
  • Vuodesta 2015 alkaen ELY-keskus on luokitellut pohjavesialueet vedenhankintaan soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
    • 1-luokka: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin 10 m3/vrk tai yli 50 ihmisen tarpeisiin.
    • 2-luokka: Muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella 1-luokassa tarkoitettuun käyttöön.
    • E-luokka: Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.
  • Pohjavesialueiden paikkatietoja voi ladata SYKE:n Avoin tieto -palvelusta.
  • Lähde: Ymparisto.fi 2017. Pohjavesialueet. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765.

 

Pohjaveden suojelu

  • Suomen pohjavedet ovat pääsääntöisesti erittäin hyvässä kunnossa. Jotta pohjavesien laatu säilyisi yhtä hyvänä myös tulevaisuudessa, on niiden suojelu erityisen tärkeää.
  • Muun muassa teollisuus, kaatopaikat, maanalaiset öljysäiliöt, jätevesien käsittely ja tienpito voivat uhata pohjavesialueiden puhtautta.
  • Pohjaveden suojelusta säädetään muun muassa ympäristönsuojelu- ja vesilaissa sekä laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Lainsäädännön tavoitteena on edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista.
  • Pohjavesialueita suojellaan myös alueellisilla suojelusuunnitelmilla. Näitä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia käytetään apuna muun muassa maankäytön suunnittelussa, viranomaisvalvonnassa sekä toiminnanharjoittajien lupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyssä.
  • Tarkkana siellä pohjavesialueella -esitteestä saat hyviä vinkkejä pohjaveden suojeluun kotisi tai esimerkiksi mökkisi lähiympäristössä!
  • Lähde: Ymparisto.fi 2017. Pohjaveden suojelu. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjaveden_suojelu(17760.

 

Voiko maalämpökaivon rakentaa pohjavesialueelle?

  • Uusia maalämpöjärjestelmiä (energiakenttiä, joihin tulee useita 200 -300 metriä syviä porakaivoja tai satoja metrejä maalämpöputkistoa) ei suositella sijoitettavaksi lainkaan pohjavesialueelle.
  • Vanhan lämmitysjärjestelmän korvaaminen maalämpöjärjestelmällä tulee harkita pohjaveden suojelun kannalta tapauskohtaisesti. Tällöin tulee selvittää yhdyskuntien vedenottamoille tai naapureiden vedenotolle aiheutuvat riskit sekä arvioida, onko muutoksella etua pohjaveden suojelun kannalta.
  • Energiakaivojen poraamiseen ja lämmönkeruuputkiston asentamiseen liittyy mm. pohjavesien suojelun kannalta seuraavia riskejä:
  • Kaivoja porattaessa saatetaan aiheuttaa muutoksia kallionrakoilussa ja näin vaikuttaa pohjaveden virtaukseen, määrään ja pinnan tasoon alueella.
  • Kaivoja porattaessa puhkaistaan maakerrokset, jolloin saatetaan mahdollistaa esim. varsinaisen pohjavesiesiintymän yläpuolella olevien likaantuneiden tai heikompilaatuisten orsivesien valuminen puhtaaseen pohjaveteen.
  • Kaivot porataan usein 200–300 metriä kallion sisään, jolloin on mahdollista, että laadultaan huonompi kalliopohjavesi ja hyvälaatuinen kalliopohjavesi sekoittuvat ja pohjaveden laatu heikkenee.
  • Lämmönsiirtoaineen vuoto pohjaveteen voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikentymistä tai pilaantumista.
  • Energiakaivojen suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja näihin liittyvistä riskeistä on runsaasti tietoa Ympäristöministeriön oppaassa ”Energiakaivo – Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa” (Ympäristöopas 2013).
  • Lisätietoa maalämpökaivojen rakentamisesta: ao. kunnan/kaupungin rakennusvalvonta

  

Mitä teen, jos havaitsen epätavallista toimintaa pohjavesialueella?

  • Havainnoista (esimerkiksi romuautot, laittomat kaatopaikat, liikennevahingot, joissa on päässyt kemikaalia/polttoaineita valumaan maahan) tulee ilmoittaa ao. kunnan ympäristöviranomaiselle ja onnettomuustapauksissa myös Pelastuslaitokselle.

Päivystys

Yhteispäivystys Iisalmen Veden kanssa normaalin työajan ulkopuolella p. 0400 670 455

Ylä-Savon Vesi Oy

Pohjolankatu 14
PL 40
74101 IISALMI
etunimi.sukunimi@yla-savonvesi.fi

Y-tunnus 1841779-5